Ilmari Pekonen työskentelee koneoppimisen parissa.

Visma Solutions on panostanut jo vuosia yhteistyöhön Lappeenrannan opiskelijayhteisön kanssa. Yhteistyön myötä Visma Solutions on muun muassa avannut toimipisteen kampuksen alueelle. Myös tänä kesänä Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta – tutummin LUTista – on saapunut tulevia kehittäjiä Visma Solutionsille harjoitteluun. LUTin lisäksi traineeden joukossa on edustettuna myös Helsingin yliopisto. Vismaan moni tuotekehityksen trainee on tutustunut ensimmäisen kerran erilaisissa opiskelijatapahtumissa.

Ensimmäinen koodausduuni

Visma Solutionsilla aloitti toukokuussa peräti kuusi tuotekehityksen traineeta. Kuten jo aiemmassa blogissa on käynyt ilmi, olosuhteet uudessa työpaikassa aloittamiselle olivat tänä vuonna poikkeukselliset.

“Muihin työkokemuksiini nähden olosuhteet ovat olleet tosi erilaiset, mutta ei etätyöskentely mikään kulttuurishokki ollut, kun opinnoista suuri osa oli jo aiemmin tehty etänä”, toteaa Teemu Kauranen. Teemu opiskelee tietotekniikkaa LUTissa ja aloittaa syksyllä kolmannen vuotensa.

Visma Solutionsille tulevan traineen ei tarvitse olla seppä syntyessään, saati sitten kehittäjä jo kehdossaan. Monelle tuotekehityksen traineelle työpaikka on ensimmäinen omalla alalla.

“Kirjoitin ensimmäiset rivini koodia aloitettuani yliopistolla”, kertoo Maija Heiskanen, joka keskittyy työssään Severan käyttöliittymän kehittämiseen. “Ensimmäiset työtehtäväni Visma Solutionsilla olivat vain pieniä bugien korjauksia. Aluksi jännitti, että osaanko minä tehdä näitä hommia, mutta itsevarmuus ja taidot ovat kasvaneet onnistumisten myötä. Nyt olen päässyt jo mukaan toteuttamaan isompiakin ominaisuuksia”.

Tämän kesän traineet ovat päässeet hommiin jo ensimmäisestä viikosta lähtien. Vaikka olosuhteet ovat etänä työskennellessä olleet erilaiset, kokevat traineet saaneensa riittävästi tukea itsenäiseen työskentelyyn.

“Traineille on nimetty omat mentorit, joilta on saanut apua alusta lähtien. Jos eteen on tullut vaikeuksia, olemme järjestäneet google-tapaamisia ja jakaneet vuorotellen näyttöjämme. Välillä on tuntunutkin, että apu istuisi vieressäni”, kertoo Maija.

Traineita ei kuitenkaan holhota, eikä ensimmäisiä viikkoja kävelty kuin untuvikot hanhiemon perässä kalvosulkeisista toiseen. Sen sijaan traineille annettiin vapaus tutustua työhönsä itselleen sopivimmalla tavalla.

“Kukaan ei pidä kädestä ja sano “tee näin, tee näin”, vaan asenne on enemmän että “tee itse ja kysy heti jos tarvitset apua”, kertoo Teemu perehdytyksestään. “Omaan työskentelyyn ei sopisikaan, että joku seisoo olan takana vahtimassa jokaista liikettä.”

Maija Heiskasen mukaan kehitystyössä pitkäjänteisyys ja kärsivällisyys ovat tärkeimpiä ominaisuuksia.

Työ, jolla on tarkoitus

Visma Solutionsilla traineet pääsevät tekemään töitä, joilla on todellista merkitystä sekä yritykselle sekä asiakkaille. Jokainen tuotekehityksen trainee toimii tuotetiimissä ja tekee päivittäin samoja tehtäviä kuin vakituiset työntekijät.

“Sain kesäksi oman projektin kehittää sovelluksen sisäisen tiedottamisen ominaisuutta Visma Signille”, kertoo Teemu. “On ollut mielenkiintoista syventyä yhteen asiaan. Tekemisessä on pysynyt punainen lanka, kun on alusta asti tehnyt itse. On myös palkitsevaa, kun ominaisuus menee tuotantoon ja voi rehellisesti sanoa, että tämä on mun tekemä.”

Myös Ilmari Pekonen on saanut oman projektinsa kesäksi. LUTissa tuotantotaloutta opiskeleva Ilmari on ensimmäiset kuukaudet työstänyt koneoppimisaiheista projektia, jonka tavoitteena on ennustaa asiakaspoistuvuutta. Ilmarin toimenkuva muodostettiin omien mielenkiinnonkohteiden mukaan.

“Pääsin tekemään työtä aiheen parissa, jonka kerroin työhaastattelussa minua kiinnostavan. Tehtävässäni pääsen paneutumaan itseäni kiinnostavaan aiheeseen syvemmin ja samalla luoda firmalle jotain arvokasta”, kertoo Ilmari. “Pohjana minulla oli alla tietotekniikan sivuainepaketti, jolla olen pärjännyt hyvin. Tarvittaessa on myös saanut sparriapua työkavereilta.”

Arvokkaita oppeja kehittämisestä ja työelämästä

Tuotekehityksen traineet kokevat saaneensa roppakaupalla merkityksellisiä oppeja jo kesän puoleenväliin mennessä. Uusien oppien lisäksi työskentely on asettanut monia koulunpenkillä teoriatasolla opittuja asioita kontekstiin.

“Koodaustaitoni ovat menneet aivan valtavasti eteenpäin. Kehitys on tapahtunut paitsi koodaamalla, myös lukemalla muiden aiemmin tekemää koodia. Koodia lukiessa on sitten syntynyt ahaa-elämyksiä, että ‘näinkin voi tämän asian toteuttaa. Onpa fiksua’”, kertoo Maija. “Myös moneen koulussa teoreettisemmalle tasolle jääneeseen asiaan, kuten esimerkiksi yksikkötestaamiseen, on saanut syvennyttyä työn ohella ihan eri tavalla.”

“Olen oppinut ihan hirveän määrän rutiinikoodaamista. Sen lisäksi oppia on tarttunut esimerkiksi arkkitehtuuriasioista, joita on käsitelty koulussa hyvin teoreettisella tasolla. Asioiden skaala ylipäänsä on valtavasti suurempi työelämässä, kuin mitä koulussa tehdään. Listalle voi myös lisätä uuden ohjelmointikielen”, listaa puolestaan Teemu.

Käytännön tekemisen lisäksi myös ohjelmistotalon tavat ovat olleet tärkeä oppi tulevaisuuden varalle.

“Ohjelmoinnissa kehityskäyrä on ollut todella jyrkkä, mutta myös ohjelmistofirman prosessit, kuten esimerkiksi scrum-työskentely on tullut tutuksi. Myös itsensä johtaminen ja oman työskentelyn organisointi on väkisinkin kehittynyt, kun etänä työskennellessä ei ole ollut ketään potkimassa takapuolelle, vaan kaikki on ollut itsestä kiinni”, kertoo Ilmari.

“Kesän alussa asetin itselleni isolta tuntuvan tavoitteen opetella uusi ohjelmointikieli. Tämä tavoite osoittautui kuitenkin todellisuudessa melko vaatimattomaksi, kun oppia alkoi kertymään niin nopeasti. Jos nyt pitäisi asettaa tavoitteet uudelleen, olisivat ne paljon laajemmassa mittakaavassa, kuten tuotteen arkkitehtuurin rakentaminen. Toisaalta monipuolisten ja nousujohteisten tehtävien ansiosta nämä isommatkin tavoitteet voisivat jäädä pieniksi”, kertoo Netvisorin mobiilipuolen kehityksessä työskentelevä Tomi Enberg.

Teemu Kauranen kertoo kehittyneensä erityisesti rutiinikoodaamisessa.
Teemu Kauranen kertoo oppineensa valtavan määrän rutiinikoodaamista

Maltin lisäksi valttia myös itseohjautuvuus ja uteliaisuus

Mutta minkälaisia ominaisuuksia työskentely tuotekehityksen traineena on Visma Solutionsilla vaatinut?

“Useimmiten muutokset ja tehtävät eivät mene kerralla täysin oikein, jolloin kärsivällisyys ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä ominaisuuksia.” Myös maltti on kehitystyössä valttia: “Kun ottaa uuden homman työn alle, pitää olla malttia ensin hetki miettiä mitä aikoo tehdä, sen sijaan että alkaa hirveällä kiireellä tekemään”, kertoo Maija.

“Halu oppia on ensisijaisen tärkeää. Kukaan ei tule valmiina töihin. Myös tietynlainen nöyryys on hyvä ominaisuus; pitää hyväksyä että tulet tekemään virheitä. On niin paljon ihmisiä, jotka osaavat enemmän. Kun haluat kuunnella, niin sinua varmasti halutaan opettaa. Myös tiimitaidot ovat tärkeitä, sillä projekteja tehdään tiimeissä”, kertoo puolestaan Teemu.

Ilmari on todennut itseohjautuvuuden tärkeyden korostuneen etänä työskentelyssä. “Täällä ei mikromanageroida ketään, vaan sinulla on vapautta ja vastuuta. Visma Solutionsilla ei myöskään pönötetä, joten rento asenne on eduksi.”

Vapaus ja onnistumisen tunteet parasta Visma Solutionsilla työskentelyssä

“Parasta on ollut se, että olen alusta asti saanut tehdä niitä hommia, mitä tänne tulinkin tekemään. Myös etätyöskentely on ollut minulle erittäin mieluisaa”, kertoo Lauri Tahvanainen. Suoraan varusmiespalveluksesta Visma Solutionsiin kotiutunut Lauri nostaa parhaiksi kokemuksiksi erilaisiin aiheisiin pureutuvat koulutustilaisuudet. “Erityisesti testausaiheinen workshop oli mielenkiintoinen. Workshopeista on jäänyt paljon arvokasta oppia käteen”, kertoo Lauri. Lauri aloittaa kesän jälkeen toisen vuotensa Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksella.

Maija puolestaan nostaa parhaisiin kokemuksiinsa onnistumisen tunteet, joita oman kehityksensä huomaaminen on aiheuttanut. “Yhtenä päivänä huomasin, että ‘hei, mähän osaan tehdä näitä hommia’. Oli hieno huomata kehittyneensä pisteeseen, jossa voi vaan ottaa tiketin ja hoitaa homman ilman, että kenenkään tarvitsi selittää yhtään mitään”. Myös työn joustavuus kerää häneltä kiitosta: “Työskentelemisestä on tehty mahdollisimman helppoa ja joustavaa. Vaikka Visma Solutions on jo isohko firma, en ole missään vaiheessa törmännyt turhaan byrokratiaan.”

Myös työyhteisön ilmapiiri kerää kiitosta tuotekehityksen traineilta. “Kaikki jännitys katosi lämminhenkisen vastaanoton myötä. Oli helppo tulla taloon, kun kaikki olivat alusta asti niin mukavia”, kiteyttää Teemu.

Kesän 2020 harjoittelijoista kertovaa blogisarjaa koordinoi markkinoinnin trainee, Lassi Lääveri.


Visma Solutions on Suomen johtava pilvipalveluiden toimittaja. Ratkaisujamme käyttää Suomessa jo yli 170 000 yritystä. Missiomme on auttaa suomalaisia yrityksiä olemaan kilpailukykyisiä.