Omalla pelikirjalla onnistuneesti maaliin

Kasperi Kantonen oli yksi Visma Solutionsin tämän vuotisesta joukkueesta Visma Ski Classics Ylläs-Levi -hiihdossa. Kuten Alex Karlssonilla, jäi Kasperillakin lajiharjoittelu lumen puutteen vuoksi vähäiseksi. Kummankaan matka ei kuitenkaan katkennut treenin puutteeseen, vaan molemmat sauvoivat sinnikkäästi maaliin asti.

Kun kerroin osallistuvani 70 km hiihtokisaan, äitini ilmoitti välittömästi, ettei usko minun pääsevän maaliin asti. Hiihtokilometrejä ei viimeisen 15 vuoden aikana ollut kertynyt edes yhteensä noin paljon. Tänä talvena treeniä oli ennen kisaa alla vain 14km, joista 2km Levillä päivää ennen kilpailua, kun kävin testaamassa Leviltä vuokraamani suksisetin toimivuutta.

Valmistautumiseen panostin kuitenkin ladun ulkopuolella. Tankkaus ja lepo suoritettiin huolellisesti ennen kilpailua, ja rakensin myös ’’oman pelikirjan’’ hiihtosuoritukseeni. Tutustuin tarkasti latukarttaan, ja tulin siihen tulokseen, että oma iskupaikkani olisi alamäkiosuuksilla. Tasaisen ladun vauhtini ei perinteisellä hiihtotyylillä päätä huimaa, joten tiesin ylämäkien hidastavan vauhtiani vain hieman.

Jotta ehtisin maaliin valoisaan aikaan, oli minun uskallettava laskea alamäkiosuudet täysillä. Laskettelutaustasta oli tässä hyötyä ja onnistuin pelikirjassani hyvin, vaikka taisin myös kaatua kolmisen kertaa.

Vuokrasukset toimivat yllättävän hyvin

Ensimmäisen 15 km osuus lähti minulta odotettua lujempaa, kun saavuin Äkäslompolon väliaikapisteelle ajassa 1h 33min. Hill Ski Rent:stä vuokrattu suksisetti kuitenkin toimi ja olin itsekin yllättynyt, miten kevyeltä meno maistui.

Tiesin kuitenkin, etten saisi painaa liian lujaa, jotta jaksaisin maaliin asti. Reitin vaativin osuus oli seuraavat 7 km, joka sisälsi pelkkää nousua Kukastunturin huipulle. Tämän osuuden otinkin rauhallisesti ja lähes puolella vauhdilla alkuun nähden, väliajan näyttäessä 22km kohdalla 2h 51min.

Väliaikapisteiden juoma- ja evästarjoilu muodostui itselleni onnistumisen kulmakiveksi, sillä minulla ei ollut mukana edes omaa juomapulloa. Parit energiageelit ja kuivalihaa olin hankkinut taskuihini matkan ajaksi. Myös kavereiden ja perheen lähettämät tsemppiviestit matkan aikana antoivat älyttömästi virtaa.

Keskeyttämistä ehdin miettiä n. 30-35 km kohdilla, kun tunsin olevani aivan loppu, mutta vasta noin puolessa välissä…

Loppu oli tuskaa, mutta maalissa olin onnellinen mies

Pyhäjärven väliaikapisteellä 36 km kohdalla olin ajassa 4h 39min. Sain siinä hyvin tankattua energiat ylös ja löysin aivan uuden vaihteen. 25 km kohdalla irronnut toinen sompakaan ei hidastanut minua. Sain varasauvan 47 km kohdalla Aakenuspirtillä, jonka jälkeen matkanteko helpottui ja tiesin pääseväni maaliin asti.

Raskaimmaksi osuudeksi muodostui kuitenkin viimeiset 3h / 20 km, kun räntäsade alkoi. Kastuin läpimäräksi ja olin aivan jäässä maaliin tullessani. Vaikka viimeiset 5 km olivat melkoista tuskaa, ei ollut kahta kysymystä siitä, ettenkö raapisi itseäni maaliin saakka. Viisarit pysähtyivät aikaan 9h 21min 35sek ja fiilis oli mahtava. Sain maalisuoralla käteeni myös kylmän huurteisen oluen, joka luiskahti ikeniini kohtuullisen nopeasti.

Upea tapahtuma, jota voin suositella kaikille! Lupaan kuitenkin, etten ensi vuonna hiihdä samaa matkaa, mutta mikäli tuttuja nimiä lähtee ladulle, voidaan minut nähdä väliaikapisteillä kannustusjoukoissa.

Kasperi Kantonen
Account Manager / Netvisor Accounting Offices