Tänäkin kesänä Visma Solutionsille palkattiin useita osaavia nuoria Summer Trainee – ohjelmaan. Yhteensä harjoittelijoita on 14 neljässä eri tiimissä; markkinoinnissa, tuotekehityksessä, asiakaspalvelussa sekä myynnissä. Tänään vuorossa ovat tuotekehityksen traineet Joonas Heinonen, Julia Waldén, Juho Kauppala ja Ossi Koivula. Millaista on ohjelmistokehitystiimien arki, mikä on devaajan tärkein ominaisuus ja mitä traineet ovat oppineet kesän aikana?

Joonas, Julia, Ossi ja Juho työskentelevät kaikki tuotekehityksen eri tiimeissä

“Kaikista tärkeintä on oppia, miten käyttäjät käyttävät tuotetta”

Tuotekehityksessä on tänä kesänä neljä traineeta, mutta he tekevät kaikki erilaisia töitä pienemmissä tiimeissä. Kaikilla on myös erilainen tausta;. Ossi on vielä lukiossa, ja loput kolme traineeta opiskelevat LUT- yliopistossa; Juho laskennallista tekniikkaa, Julia tuotantotaloutta ja Joonas tietotekniikkaa. Juho ja Julia opiskelevat kuitenkin tietotekniikkaa sivuaineena, eli kokemusta ohjelmoinnin parista on kaikilla joko koulun tai oman harrastuneisuuden kautta.

Joonas on Visma Solutionsilla traineena jo toista kertaa, ja tekee tällä hetkellä diplomityötään Visma Severa -tuotteelle. Ajatus työn tekemisestä tuli häneltä itseltään, ja aihetta katsottiin mielenkiinnon kohteiden ja tarpeen mukaan yhdessä tuotekehityksen päällikön kanssa. Tarve ja Joonaksen idea kohtasivat, ja näin aihe alkoi muodostua.

– Työ liittyy käyttöliittymien visuaalisen laadun varmistukseen. Käytännössä teen sellasta kehystä, jonka avulla voidaan hallita ohjelmistoon tehtävien muutoksien vaikutusta. Tarkoitus olisi, että vain ne paikat muuttuvat joihin halutaan vaikuttaa, ja muut osiot eivät vahingossa hajoa samalla, kuvailee Joonas.

Julia työskentelee myös Severan parissa, mutta lähempänä varsinaisia loppukäyttäjiä ja heidän tarpeitaan. Hän on esimerkiksi tehnyt tuotteen sisälle asiakkaille tarkoitettuja ohjeistuspolkuja ja seuraavaksi tarkoituksena on ryhtyä keräämään nykyistä enemmän käyttäjädataa, ja tulkita sitä.

– Kaikista tärkeintä on oppia, miten meidän käyttäjät käyttävät tuotetta. Kun saamme dataa siitä, miten asiakkaat ohjelmistoa käyttävät, voimme huomata kehityksen kohteita ja tehdä ohjelmasta entistä paremman, kertoo Julia.

“Parasta on nähdä oman työn jälki”

Vaikka Ossilla ei vielä ollut alan työkokemusta tai koulutusta, hän näytti taitonsa rekrytoijille esimerkiksi omien vapaa-ajalla tehtyjen projektien kautta. Vismalla hän on työskennellyt kahdessa eri tiimissä. Severalla hän työskenteli datan parissa, Visma Netvisor -tuotteen puolella hän taas tekee integraatiotestausta kehittämällä erilaisia testejä ja niiden automaatiota. Tarkoituksena on siis tarkistaa, että rajapinta toimii halutulla tavalla.

Juho työskentelee myös Netvisorin parissa, mutta hän toimii suoraan tuotteen kehittäjänä; hän on esimerkiksi luonut ohjelmistoon toivotun muistilappu-toiminnon sekä korjannut erilaisia virheitä.

– Parasta on nähdä oman työn jälki. Olen päässyt tekemään sellaisen asian, mitä käyttäjät ovat tosi paljon toivoneet. Ihmisille on oikeasti hyötyä siitä, mitä olen saanut sinne aikaiseksi. Se tuntuu hyvältä, pohtii Juho.

Tuotekehitystiimit käyttävät toiminnassaan SCRUM-mallia, jossa arki koostuu muutaman viikon mittaisista “sprinteistä”, eli jaksoista.

– Kaikille määritellään tälle ajalle omat projektit ja tavoitteet. Jakson päätteeksi on isompi kokous, jossa esitellään, mitä kukin on tehnyt. Edellistä jaksoa ja sen onnistumista arvioidaan yhdessä, ja tämän jälkeen lähdetään suunnittelemaan seuraavaa jaksoa, kertoo Julia.

Traineeden mielestä tämä on toimiva työskentelytapa. Toinen periaate on se, että kaikki uudet asiat ja muutokset menevät “julkaisuputken” läpi ennen varsinaista julkaisua. Käytännössä siis kaikki tiimin henkilöt katsovat tehdyt asiat läpi, ja näin vastuuta saadaan hajautettua.

– Pitkä ja vankka putki on hyvä asia. Se ottaa taakkaa pois sen harteilta, joka sattuu tekemään yksittäisen typon tai virheen, arvioi Juho.

Kärsivällisyyttä ja käyttäjäkokemuksen huomioimista

On selvää, että tuotekehityksen harjoittelijoiden on ymmärrettävä koodausta – mutta mikä on traineeden mielestä koodarin tärkein ominaisuus ja mitä on kaikista tärkeintä huomioida tuotekehitystyössä?

– Kaikista tärkein asia on kärsivällisyys – kärsivällisyys ja sietokyky. Koodaus ei ikinä ole helppoa, ja aina matkan varrella tulee vastaan yllätyksiä. Riippuu kuitenkin siitä, millaisesta hommasta on kyse. Erilaisia koodareita tarvitaan erilaisiin tehtäviin, pohtii Joonas.

– Toinen asia on järjestelmällisyys – esimerkiksi hyvä nimeäminen koodatessa. Pitää osata keskittyä myös yksityiskohtiin. Omissa projekteissa saattaa esimerkiksi rikkoa “yksi funktio tekee yhden asian” -sääntöä, mutta täällä sääntöjen noudattaminen palkitaan myöhemmin. Pienilläkin asioilla on paljon merkitystä isossa kokonaisuudessa, lisää Juho.

– Olen myös huomannut sen, kuinka tärkeä asia käyttäjäkokemus on. Siihen voi vaikuttaa todella pieneltäkin tuntuvat asiat, eli pitää oikeasti tietää miten käyttäjät käyttävät tuotetta, täydentää Julia.

“Koulussa oppii pohjan, mutta töissä oppii asian käytännössä”

Vaikka kaikilla harjoittelijoilla on aiempaa kokemusta koodauksesta, ovat he oppineet töiden kautta paljon. Koulussa on käsitelty monia asioita hyvin teoreettisella tasolla, ja niitä on hyödynnetty vain lyhyen aikaa. Töissä on päässyt syventämään osaamista ja yksinkertaisesti koodaamaan enemmän. Töissä koodaaminen on myös auttanut hahmottamaan koulussa käsiteltyjä asioita.

– Aikaisemmin on ollut joku käsitys siitä, miten kaikki toimii, ja nyt on nähnyt mitä se on oikeasti käytännössä. Vaikka tiesin, että tulen oppimaan uutta, olen oppinut paljon enemmän kuin osasin odottaa, kertoo Ossi.

– Koulussa oppii pohjan, mutta töissä harjaantuu asiaan ja oppii sen käytännössä. Täällä myös koodaa paljon enemmän. Koulussa on usein niin, että annetaan tehtävä ja lopputulos, mutta sillä ei ole niin paljoa merkitystä, mitä välissä tapahtuu, pohtii Joonas.

– Se on hyväkin asia, jotta oppii ajattelemaan itse. Jos koulussa opetettaisiin kaikille tietty tapa tehdä asioita, ei oppisi itse jäsentämään tietoa. Koulussa tulee myös vastaan paljon erilaisia asioita, joita käytetään usein vain yhden kurssin tai viikon ajan. Täällä ymmärtää, mitkä niistä asioista ovat oikeasti tärkeitä ja mitkä enemmänkin mainintoja, lisää Juho.

– Vaikka monta asiaa on sisäistänyt jo koulussa, tekemällä vasta oppii kunnolla. Teoria ei yksinään riitä, mutta se tukee tosi paljon. Olen myös samaa mieltä siitä, että täällä näkee kuinka tärkeitä jotkut koulussa opetellut asiat ovat oikeasti olleet, täydentää Julia.

“Parasta on se, että on saanut jotain konkreettista aikaiseksi näinkin isossa firmassa”

Viimeisenä traineet vielä kertovat, mikä on kaikkein parasta heidän työssään tai Visma Solutionsilla ylipäätään. Kaikki ovat samoilla linjoilla; vapaus tehdä mieleisiä asioita, rento ja moderni ilmapiiri sekä mahdollisuus tehdä konkreettisia parannuksia ja saada asioita aikaan.

– Vapaus – that’s it. Kukaan ei anna liian tarkkoja ohjeita siitä, miten asiat pitää tehdä, vaan kaikilla on tilaa ja asioita saa kyseenalaistaa. Jos saa jonkun siistin idean, niin sitä voi lähteä kokeilemaan. Se kasvattaa koodaajana, kuvailee Joonas.

– Täällä on myös tosi moderni ilmapiiri ja matala hierarkia. Pomot ei “pomota”, vaan enemmänkin raivaa esteitä työntekijöiden edeltä pois. Alusta asti traineet ovat myös olleet samalla tasolla muiden työntekijöiden kanssa. Jokainen ehdotus ja idea saa saman verran arvoa, tuli se sitten keneltä tahansa, kertoo Juho.

– Täällä saa tehdä sitä mitä haluaa ja mistä tykkää. Parasta on se, että on saanut jotain konkreettista aikaiseksi näinkin isossa firmassa, lisää Ossi.

– On siistiä nähdä oman työn jälki ja tulokset. Täällä saa tosi hyvin omat ideat kuuluviin. Tosi kiva juttu oli myös tuotekehityksen kolmipäiväinen Hackathon, jossa pääsi tekemään vaihteeksi jotain ihan muuta. Me muodostettiin uudet tiimit yli tuoterajojen, ja kehiteltiin ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Aiheet oli sellaisia, joihin ei normaalisti arjessa olisi välttämättä aikaa, täydentää Julia.

Kesän 2019 harjoittelijoista kertovaa blogisarjaa koordinoi markkinoinnin kesätrainee, Iida Koskinen.


Visma Solutions on Suomen johtava pilvipalveluiden toimittaja. Ratkaisujamme käyttää Suomessa jo yli 170 000 yritystä. Missiomme on auttaa suomalaisia yrityksiä olemaan kilpailukykyisiä.